Yhden pyynnön esitän.
Minä tahtoisin elää.
Minä tahtoisin elää.
Minä tahtoisin vielä löytää sääristäni tanssin, tuntea tanssilattian paljaiden jalkojen alla, antaa liikkeen viedä minua paikasta toiseen, asennosta toiseen, yllättää. Antaisit, elämä, minulle liikkeen takaisin.
Näyttäisit, elämä, minulle vielä keskieurooppalaiset kadut, kaikki muut maat ja niiden maisemat, lähtevät junat, lentokoneet, tuntemattomat kaupungit. Näyttäisit meren.
Näyttäisit tyttäreni ensiaskeleet, näyttäisit vielä rakkauden.
Minäkin tahtoisin, minäkin elää.
Näinä päivinä minä kävelen vanhempieni talon puutarhassa ja mietin kaikkea tätä. Omenapuut kukkivat, voikukat nousevat aina uudestaan. Ruohikko, luumupuut. Perhosia! Mitä kaunein kesä. Keskellä sen täyttä elämää minä kävelen kuin kuollut, askel askeleelta, ja mietin, onko minusta vielä eläjäksi. Puiden alla teen toiveeni.
Tule sade, pese minut, puhdista.
Tule myrsky, ukkonen, auringonnousu sen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti