Zombie

Joskus olen varma asioista, jotka eivät oikeasti pidä paikkaansa.

Esimerkiksi olen varma siitä, että olen raskaana, vaikka raskaustesti jos toinenkin olisi negatiivinen ja vaikka minulla on hormonikierukka, noista ehkäisymenetelmistä kaikista varmin. Joskus olen varma, että mieheni on jättämässä minut, vaikka vasta eilen hän sanoi kiintyneensä minuun, vaikka hän suukottaa aamuisin ja silittää päätä sanomalehden yli. Joskus taas olen varma, että kuolen aivan pian, vaikka minun kehossani ei kerta kaikkiaan ole mitään vikaa, enkä ole juuri kävelemässä auton alle.

Päässäsi on zombie, zombie, zombie.

Zombie saa minut uskomaan, että joku tai jokin vainoaa minua. Se voi olla pahansuopa jumala tai Jumala tai kuolema, joka haluaa viedä minun elämäni. Kuolema on taho, joka hyökkää jostain kulman tapaa. Jos tapahtuu terrori-isku, se tapahtuu taatusti minulle ja ihmisille, jotka ovat minun vaikutuspiirissäni, läheisilleni esimerkiksi. Ja siksi toisten kuolema on minun kontollani. Minua seuraa jokin paha, se on varjona perässäni. 

Päässäni on zombie, zombie, zombie. 

Zombie tekee minusta hullun, saa minut tekemään inhoja, vääriä asioita, kuten viiltelemään ranteitani, jossa saisin zombien ulos minusta, mutta en minä saa. Se on jäänyt päähäni asumaan. Minä harkitsen parvekkeelta hyppäämistä. Se saisi zombien pois päästäni, ja saisiko sittenkään, ehkä se tulisi luokseni vielä hautani taakse. Mikä sen sitten manaisi lopullisesti pois?

Tiedän, että olen aina väärässä. En ole raskaana. Mieheni ei ole jättämässä minut. Enkä minä kuole. Minulla ei ole tappavaa tautia, ei syöpää, eikä verisuoni päässäni ole aivan juuri hajoamassa.

Ettekö te voisi mennä pois? Zombiet, kuolema, ne ajatukset? Että voisin ajatella jotain muuta, että voisin ajatella häntä? Että voisin tehdä työtäni? En voi enää tehdä työtäni. Haluaisin tehdä. Minä olen työkyvytön, sillä päässäni on zombie.

Päässäni on zombie. Zombie. Zombie. Zombie.

On ollut yksi suoja. Sen nimi on Abilify ja se on toisen polven epätyypillinen antipsykootti. Mutta sekään ei enää ole minulle kilpi, vaan zombiet pääsevät sen läpikin. Annosta nostetaan, ja edelleen minä makaan sängyssä kippuralla ja olen varma, että kuolema on aivan juuri tulossa tuosta oven läpi. Minä tunnen, että minun on mentävä kuin piiloon kuolemaa, ettei se löydä minua.

Tiedän, ettei tämä voi jatkua näin. Mutta en tiedä, mikä minua voisi auttaa. Abilifyn annosta ei voi enää nostaa. Ketipinorin annosta en halua nostaa, tai minusta itsestänikin tulee zombie.

Zombie.

Siellä ne taistelevat, pääni sisällä. Taistelevat keskenään ja taistelevat minua vastaan. Tankeillaan ja pommeillaan ja lennokeillaan ja aseillaan, päässäsi, päässäsi, päässäsi. Zombie, zombie, zombie. Iskevät tankeillaan ja pommeillaan ja lennokeillaan ja aseillaan, aseillaan, zombie, zombie, zombie.

Zombie, zombie, zombie.