Arvokas

Kun minä olin pieni tyttö, minut kaadettiin luistelutunnilla jäähän. Silloin minä tahdoin jäädä siihen makaamaan, jäätyä jääksi, kadota muualle, mutta opettaja sanoi: nouse ylös nyt. Minä maistoin ehkä raudan, mutta verta ei tullut. Kyynelet tulivat, mutta koska ne olisivat jäätyneet, minä vain pyyhin ne lapaseen.

Kun minä olin pieni tyttö, minulle sanottiin: kukaan ei halua olla sinun kanssasi, kun sinä olet tommonen. Kukaan ei tähdentänyt, mitä tommonen tarkoitti, mutta minä yritin kaikin keinoin olla olematta tommonen vaan olla samanlainen, mukava ja ystävällinen. Minä olin pieni tyttö ja minulle sanottiin: kukaan ei kaipaa sua.

Niin pieni tyttö.

Kun minä olin isompi tyttö, minut kaadettiin alas portaita. Se oli vaarallista, mutta luut eivät murtuneet, murtui vain sydän. Kipu tuntui ytimissä asti. Ylhäällä pojat sanoivat: vitun kömpelö lihakasa. Ja minä tahdoin jäädä siihen makaamaan, betoniin, makaamaan kunnes joku kantaisi minut pois, pienen enkelin.

Kun minä olin isompi tyttö, minulle sanottiin: kukaan ei voi koskaan unelmoida sinusta. Minä katsoin poikia jotka sen tiesivät. Minulle sanottiin: kukaan ei suostu koskemaan sinuun kepilläkään. Minulle sanottiin: sinä olet niin ruma ettei kestä katsoa.

Minuun sattui kauheasti joka paikkaan, mutta kyyneliä ei tullut.

Sellainen tyttö.

Ja kun minä katsoin itseäni peilistä, minä näin vain sen hirviön, joksi minut oli tehty. Minun äitini sanoi: sinusta on kasvamassa kaunis nainen. Minun äitini sanoi sen kai mielikseni. Minusta oli tullut kammottava vitun kömpelö lihakasa, jota kukaan ei halua.

Ja kun miehet sitten myöhemmin koskivat minua, veivät kättä pitkin pehmeää ihoa ja hengittivät hiuksiin, minä ajattelin: eivätkö ne näe kuinka kauhea olen. Mikset sinä näe. Mikset sinä sano: kosken sinuun vain säälistä, vain silmät kiinni pystyn siihen sinun kanssasi.

Nyt minä ajattelen, että vain täydellinen on tarpeeksi, vaikka mies kietoo kätensä takaa ympärilleni ja sanoo: sinä olet niin kaunis. 

Minä yritän kaikin tavoin olla olematta tommonen. Yritän olla hauska, olla kiltti, olla avulias ja antelias, olla sopivan raju muttei liikaa, olla hellä, olla herkkä, olla kova, olla riittävä, niin että minä riittäisin toisille. Etteivät ystävät poistuisi, koska olen liian tommonen. Ettei mies lähtisi tajuttuaan, että olen tommonen. Että minullakin olisi ihmisarvo.

Kun tuntematon ihminen loukkasi minua julkisella paikalla, minä pyysin anteeksi.

Kun mies työnsi minun sisääni sormet minun ollessani tiedottomassa tilassa mietin, miten väärin oli ollut olla tiedottomassa tilassa.

Kun minä sain turpaani veljeltäni, minä valmistauduin selittämään vanhemmilleni, miksi niin oli käynyt. Koska eihän kukaan lyö ketään turpaan syyttä, tai kaada jään pintaan, niin minä jouduin selittämään, miksen tahtonut nousta jäästä.

Saisinpa minä joskus vielä anteeksi, että olen tommonen, semmonen, tämmönen.

Minä olen alkanut kuvitella itsearvoa. Että voisin olla tämän näköinen nainen ja olla silti arvokas. Että voisin olla juuri näin herkkä ja pelätä maailmaa ja olla silti arvokas. Että voisin rakastaa tietoa ja kirjoja ja opiskelua ja olla silti arvokas. Että joutuessani kokemaan väkivallan olisin silti arvokas. 

Sillä se ajatus vainoaa minua, se, että toiset saavat epätäydellisinä olla arvokkaita. Nekin, jotka työntävät minut jäähän ja alas portaita, ovat kaikesta huolimatta arvokkaita. Nekin, jotka ovat liikaa tommosia ja liian vähän tämmösiä ovat arvokkaita.

Onko ihme, että minusta on tullut sellainen? Sellainen, jolle vain täydellinen on tarpeeksi? Sellainen, joka ei voi hyväksyä virheitä itseltään? Eihän kukaan muukaan koskaan hyväksynyt virhettä minulta. Minä sain selkääni, ja minä sain selittää. Minulle sanottiin mitä sanottiin, ja silloin minun olisi pitänyt muuttua. Minut työnnettiin jäähän, ja silloin minun olisi pitänyt olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Minä en koskaan kaatanut ketään jäähän. Minä en koskaan sanonut: sinä olet arvoton.

Kun minä olin pieni tyttö, minusta kaadettiin jäähän. Ja minä olin tyttö, joka kaadettiin portaita. Ja minä olin tyttö, jolle sanottiin: sinä olet arvoton.

Ja minä olen tyttö, joka aina uskoi sen.