perjantai 8. kesäkuuta 2018

Puutarha

Yhden pyynnön esitän.

Minä tahtoisin elää.

Minä tahtoisin vielä löytää sääristäni tanssin, tuntea tanssilattian paljaiden jalkojen alla, antaa liikkeen viedä minua paikasta toiseen, asennosta toiseen, yllättää. Antaisit, elämä, minulle liikkeen takaisin.

Näyttäisit, elämä, minulle vielä keskieurooppalaiset kadut, kaikki muut maat ja niiden maisemat, lähtevät junat, lentokoneet, tuntemattomat kaupungit. Näyttäisit meren.

Näyttäisit tyttäreni ensiaskeleet, näyttäisit vielä rakkauden.

Minäkin tahtoisin, minäkin elää.

Näinä päivinä minä kävelen vanhempieni talon puutarhassa ja mietin kaikkea tätä. Omenapuut kukkivat, voikukat nousevat aina uudestaan. Ruohikko, luumupuut. Perhosia! Mitä kaunein kesä. Keskellä sen täyttä elämää minä kävelen kuin kuollut, askel askeleelta, ja mietin, onko minusta vielä eläjäksi. Puiden alla teen toiveeni.

Tule sade, pese minut, puhdista.

Tule myrsky, ukkonen, auringonnousu sen jälkeen.

Minä tahtoisin vielä elää.



Мой Летний сад - друг безмолвный,

Я так привыкла к тебе.
Мой Летний сад - старый, добрый,
Нет лучше места нигде.
Если придёт беда в дождь и пургу
Только сюда я прибегу.
Я расскажу тебе беды свои.
Ты сохрани тайны мои.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti